Kolme muskettikoiraa: jakso 4 (Kolme voittamatonta muskettikoiraa)

Athos-Porthos, Porthos-Athos ja hengellinen Legolas

Julietten sedän riemastunut reaktio nähdessään mellakan on varsin koominen.

D'Artagnan herää Julietten perheen talossa, menetettyään tajuntansa heidän kotinsa edustalla. Julietten eno kertoo hänelle, että Juliette on töissä kuninkaallisessa hovissa.

Kadulla puhkeaa tappelu, jonka osapuolina ovat kardinaalin kaartilaiset ja muskettisoturi Athos. Athos voittaa kaartilaiset. 

D'Artagnania vastaan tulee muskettisotureiden vaatteisiin sonnustautunut mies, joka on juuri ryöstämässä kahden naisen rahoja. Tämä kutsuu itseään Porthokseksi.

Taistelun jälkeen D'Artagnan kohtaa muskettisoturin, joka on lukemassa Raamattua metsässä. Tämä esittäytyy Aramikseksi. Kuultuaan tapahtuneesta ryöstöstä, Aramis lähtee selvittämään asiaa.

Muiden kiinnittäessä huomionsa Porthoksen löytämiseen, Aramis lähtee oudon kaksoisolennon jäljille. Hän saa selville, että kyseessä om salajuoni Porthoksen maineen lokaamiseksi.

Sillä aikaa D'Artagnan lähtee vihaisen väkijoukon kanssa haastamaan riitaa Porthoksen kanssa. Paikalle ovat tulossa myös kardinaalin joukot, pidättämään Porthosta.

Aramis saapuu taistelun keskelle, mukanaan köytetty kaksoisolento. Juuri kun tilannetta ollaan selvittämässä, paikalle saapuu kardinaalin kaartin joukkoja, joiden johtaja Widimer ampuu vale-Porthoksen. Seuraa uusi taistelu, joka päättyy, kun Widimer ampuu Porthosta päin. D'Artagnan ehtii työntää muskettisoturin sivuun, niin että kuula vain raapaisee Porthoksen käsivartta. Widimer pakenee paikalta.

Ja ensimmäinen sarjassa nähty tuliase.

Oi että! Tämä jakso, tämä upea jakso, tätä olin odottanutkin!

Toki ensin myönnettäköön, että nimistä tuli varsinainen päänvaiva tässä jaksossa. Kirjan Athoksen ja Porthoksen nimet on vaihdettu keskenään, niin että kirjan Athos on tässä sarjassa Porthos ja kirjam Porthoksesta Athos. Vaikka tiesin muutoksesta jo etukäteen, ei se aiheuta yhtään sen vähemmän päänsärkyä, sillä pääni sisällä kutsun hahmoja edelleen niiden kirjanimillä. Yritän pitäytyä enimmäkseen animaation käyttämissä nimissä tässä arvostelussa, mutta voin ehkä joku kerta vahingossa sanoa ristiin.

Kaksoisolentojuonikuvio oli ehkä hivenen ohut, mutta toisaalta huvittavan tuttua vakiorepertuaaria jo Maailman ympäri 80 päivästä -sarjan puolelta. BRB:llä vaikuttaa olevan tietyt toistuvat teemat, joihin käsikirjoittajat olivat mieltyneitä.

Ja sitten, kaikkien yllätyksien keskellä tämä sarja teki suoranaisen hattutempun! 

Tässä jaksossa tuli ruumiita!

Savuava ase ja kuvaruudusta katoava ruumis. (Tosin mainittakoon, että animaation lunttulukko näyttää vähän oudolta tästä kuvakulmasta, miltei revolverilta.)

Kenties hieman hirtehinen syy iloita, mutta arvostan sitä, kun lastenohjelma uskaltaa asettaa edes hieman panoksia sarjalle. En kaipaa hillitöntä väkivaltaa, vaan osoituksen, että väkivallalla on seuraukset. Etenkin sarjalla, joka kertoo sotilaista.

Hetki, jolloin Widimer ampui Porthoksen kaksoisolennon, muutti tämän sarjan sävyn kokonaan silmissäni. Se asetti tämän eri viivalle kuin Sherlock Koira tai Maailman ympäri 80s päivässä. Tämä sarja uskaltaa kuvata konflikteja, kenties jopa sotaa. Tosin en jää odottelemaan mitään koirarekonstruktiota hugenotteja vastaan käydyn sodan verilöylyistä, mutta hyvä tietää, että animaatiosarjakin on tietoinen alkuperäisteoksen hetkittäisestä synkkyydestä. Ja vielä parempaa! Tässä jaksossa oli mustaruutiaseita! Pistooli! Vanhanmallinen lunttulukkoase! Miten loistavaa, että edes tämä adaptaatio muistaa, että tuliaseita oli olemassa jo 1600-luvulla.

Vaikka jakso ei noudattanutkaan kirjan tarinakaavaa, se tarjosi kirjan lukeneille roppakaupalla viittauksia alkuperäisteokseensa. 

Ai niin, ja D'Artagnankin otti tässä jaksossa osumia, tai siis tällä kertaa hän raahautui liikkuvan hevosvaunun mukana ennen kuin potkaistiin kyydistä. Voisi kuvitella, että tämä lapsi on vainaa ennen kuin saavuttaa kirja-D'Artagnanin ikää, mikäli sama linja jatkiu.

Kuten aiemmin sanoinkin, olin utelias kuulemaan, millaisen tulkinnan suomalaisääninäyttelijät antaisivat Athokselle, Porthokselle ja Aramikselle! Voi että, kaikki roolitukset ovat niin loistavia! Etenkin Aramiksen ääni, joka etukäteen oli minulle tuntematon, osoittautui upeaksi suoritukseksi! Juuri sopivan kaunosieluinen, olematta kuitenkaan turhan ylilyöty! 

Kunniamaininta menee kuitenkin kardinaali Richelieun äänelle. Minulla ei ollut odotuksia, miltä ääni kuulostaisi, en ollut edes ajatellut asiaa. Mutta vau, olin suorastaan ällikällä lyöty! Juuri sopivan uhkaava, tyyni ja laskelmoiva.

Samalla täytyy sanoa, miten loistavia hahmodesignit ovat tässä sarjassa.

Lievä pettymykseni on, ettei kolmea ikonista kaksintaisteluhaastetta tullut, eikä Aramiksen ja D'Artagnanin hillittömän koomista nenäliinariitaa. Kuitenkin olen varsin tyytyväinen siihen, miten muskettisoturiemme persoonallisuudet tuotiin kerralla esille. Athoksen (kirjan Porthoksen, hyvänen aika) ensiesiintyminen on kirjalle varsin uskollinen alkoholihuuruinen tappelu. Kirjassa tosin mukana oli koko kolmikko ja rähinä yltyi niin pahaksi, että ruumiita alkoi tulemaan. Porthos (tai siis kirjan Athos) puolestaan esitellään pikaisesti melkein-yhteentörmäyksenä, kun D'Artagnan ja Porthos yrittävät ohittaa toisensa kapealla kadulla ja väistävät jatkuvasti samaan suuntaan. Tämä puolestaan tuntui viittaavan kirjan ensiesiintymiseen, jossa D'Artagnan juoksee vahingossa vastikään haavoittunutta Athosta päin, saaden suurissa tuskissa olevan Athoksen suuttumaan. Aramis puolestaan tavataan metsässä lukemassa Raamattua ja sitten laukomassa hengellisiä viisauksia hämmentyneelle D'Artagnanille, joka olisi vain kysynyt, näkikö tämä rikollista juoksemassa ohi. Kirjassa hänet esitellään aikaisemmin mainitsemallani nenäliinariidalla, joka on ehkä koomisimpia kohtia koko teoksessa. Aramis on juttelemassa ystäviensä kanssa, kun tämä pudottaa maahan nenäliinan. D'Artagnan päättää kerrankin olla ystävällinen ja ojentaa takaisin pudonnut nenäliina. Mutta nenäliina ei olekaan Aramiksen vaan Aramiksen.... "naisystävän", joten tämän nimikirjaimet komeilevat nenäliinassa. Seuraa varsin kiusallinen sanaharkka, sillä tämä kyseinen nainen on vieläpä naimisissa (niinpä niin, ei Aramiksenkaan moraali ollut aivan niin korkea lopulta). Vaikka animaatiossa ei esiin tullutkaan Aramiksen sanjimaisen flirttailijan luonne, arvostan sitä, että hahmon pappisopiskelijataustaan viitattiin. Suurin osa lastenadaptaatioista tuntuu haluavan häivyttää Aramiksen hengellisen puolen, sillä uskontojen ja uskon kuvaaminen tuntuu olevan jonkinlainen tabu lastenohjelmissa.

Aramis on jaksossa paljolti myös pääosassa, sillä samalla kun D'Artagnan säntää suunnasta toiseen syyttelemässä Porthosta ja rähisemässä väkijoukon seassa, selvittää Aramis, kuka on todellinen syypää ja salajuonen takana, saapuen lopulta tappelun keskelle varsinaisen syyllisen kanssa. Aloin jossain vaiheessa pohtimaan, miten pohdiskelevassa Aramiksen koiraversiossa on jotain tuttua. Jotain, mistä tulee mieleen jokin toinen hahmo. Lopulta, Taru sormusten herrasta -äänikirjaa kuunnellessani minulla välähti: Aramis muistuttaa minua kirjaversion Legolaksesta! Ja kun alkaa miettimään, on animaation PorthoaAragornin kaltainen vakavamielinen johtajahahmo ja Athoksessa Gimlin karskimpaa taistelijaluonnetta. 

Että tulikin vedettyä taas outo aasinsilta.

Olin myös positiivisesti yllättynyt, että myös kirjan Athoksen käsivammaan viitattiin tässä jaksossa. Porthos ei saa osumaa miekan terästä, vaan sen sijaan raapaisuvamman pistoolin kuulasta. Verta ei tietenkään näy, mutta en minä sitä lastenohjelmassa mitenkään erityisesti kaipaakaan. 

Kuten tulikin jo sanottua, tämä jakso poikkesikin jo reippaammin kirjan vastaavasta. Toisaalta on hieman hassuakin, että odotin jakson menevän täysin kirjan juonen mukaan. Poikkesihan Maailman ympäri 80 päivässä alkuperäisteoksestaan aika tavalla. 

Koska tämä jakso äityi niin nopeasti niin yllättävän väkivaltaiseksi (etenkin yllätyin, että sarjamme sankaritkin aiheuttivat jaksossa ainakin yhden kuoleman), ajattelin tästä lähin pitää kirjaa siitä, kuinka paljon lisää ruumita sarjassa vielä tulee. Tässä jaksossa tosin oli hieman vaikea sanoa, mikä oli lopullinen kuolleiden määrä, sillä osa kardinaalin joukosta ikään kuin vain katosi paikalta taistelun jälkeen. Ei näytetty pakoa, muttei näytetty ruumiitakaan.

Pahisten aiheuttamat ruumiit: 1

Hyvisten aiheuttamat ruumiit: 1

Kaikkiaan: 2

Kolme muskettisoturia hämmentyneenä tuijottamassa lasta, joka tuli, rähisi ja lähti, siinä sivussa pelastaen Porthoksen hengen.