Maailman ympäri 80 päivässä: jakso 6 (Seikkailu Bombayssa)

 "Oo, paljon ulkomaalaisia", sanoi espanjalainen Tico Intiassa

Why are we still here? Just to suffer?

Sankarimme pääsevät vihdoin Bombayhin. Täällä heidän olisi tarkoitus odottaa junaa, jotta he pääsisivät Intian halki Kalkuttaan. Heillä on kuitenkin muutama tunti ylimääräistä aikaa joten he hajaantuvat kiertelemään. Mr. Fogg ja kenraali Korn suuntaavat asemalle Passepartout ja Ticon käydessä ruokaostoksilla torilla. Transfer tekee paluun Fogg-valeasussansa. Hän tekeytyy Foggiksi ja huijaa Passepartout'n ja Ticon luulemaan, että junan aikataulu myöhästyy. Näin P&T luulevat, että heillä on enemmän aikaa kulutettavana kaupungilla. Samaan aikaan Fix & Bully odottelevat pidätysmääräystä paikallisessa konsulaatissa. P&T tutustuvat paikallisiin nähtävyyksiin, kohdaten muun muassa käärmeenlumoojan ja käärmeen. Tico on vähällä päästä hengestään ollessaan liian varomaton. He joutuvat kuitenkin vielä pahempiin vaikeuksiin törttöiltyään hindutemppelissä. Tico onnistuu suututtamaan temppelin munkit hyppäämällä lehmän selkään ja syömällä uhrihedelmiä. Paikalta tulee äkkilähtö ja siinä rytäkässä fransmannimme unohtaa rakkaan hattunsa temppeliin.

Samoihin aikoihin Fix ja Bully onnistuvat pidättämään väärän Foggimme omenavarkaista. Kuulustelusta ei tule oikein mitään ja eipä aikaakaan kun Transveri livistää paikalta ensimmäisen tilaisuuden tarjoutuessa. Hän pudottaa kuitenkin vahingossa tekohäntänsä, mistä Fix&co. joutuvat toteamaan, että he ovat kerta kaikkiesti erehtyneet henkilöstä. Passepartout ja Tico ehtivät kuin ehtivätkin viime hetkellä rautatieasemalle ja matka Intian halki jatkuu.

"Kettou da! Haastan sinut Duel Masters -otteluun!"
"Yoshi, hyväksyn haasteen!"

Tällä kertaa ehtikin vierähtää jokunen tovi ennen kuin ehdin kirjoitella. Joulukuu ja vuodenvaihde on varsin kiireistä aikaa. Lisäksi vielä toinen huomio: tämän postauksen kuvien laatu on tavallista heikompi, koska tavallisen pöytäkoneen sijasta jouduin käyttämään vanhaa kannettavaa näiden katsomiseen. Pahoitteluni.

Tämä jakso on jäänyt mieleeni erityisesti turistisekoiluna. Passepartout ja Tico käyttäytyvät kuin totaaliset ummikot ulkomailla. Olin kuitenkin ehtinyt jo unohtaa parikin juttua tästä jaksosta. Ensinnäkin alussa käyty keskustelu. Olin kokonaan ehtinyt unohtaa, että se oli tässä jaksossa! Kenraali Korn ihastelee Mongolia-laivan kapteenin yhteistyöhalukkuutta toteamalla: "Juuri teidänlaistenne pelottomien merikarhujen ansiosta Britannia on ikuisesti hallitseva maailman meriä!" Ja näin kenraali tullaan aina muistamaan "Rule Britannia" -heppuna.

"Aivan liikutun omista puheistani!"

Joka tapauksessa, sankarimme ovat turvallisesti satamassa. Ja ei kun turisteilemaan. Pian tämän jälkeen tulikin toinen asia.

Dun dun duunnn!

Transfer käytti valeasuaan sittenkin uudestaan! Ehdinkin jo ajatella, oliko viime kerta muka ainut, kun Fogg-asu oli näyttämöllä! Transfer jymäyttikin tällä kertaa oikein olan takaa sankareitamme. Toki hän joutui saman tien itsekin vaikeuksiin, kun ei tajunnut ottaa asuaan pois ajoissa...

Mistä päästäänkiin yhteen tämän jakson outouksista. Virkamies, jota Fix ja Bully puhuttelivat ei vaikuttanut olevan täysin selvänä. Tai siis ainakaan hän ei polta hyttyssavua. Oli aine mitä hyvänsä, hän vetelee sitä keuhkoihinsa sellaisella tahdilla, että se vaikuttaa varsin epäilyttävältä. Lieköhän jotain tupakkia vahvempaa?

"Ehei, hyttyssavuahan minä vain."

Ja sitten päästäänkin takaisin Ticon ja Passepartout'n pariin. Jotenkin tämä jakso jäi lapsena elävästi mieleen juuri siitä, kuinka Tico kävi äärimmäisen lähellä hengenlähtöä. Kaksikkomme kun sattuu pysähtyä ihmettelemään käärmeenlumoojaa käärmeineen. Ja Passepartout'n on päästävä kokeilemaan sirkusaikaisia hypnotisoijan taitojaan käärmeeseen. 

*dabs*

Ja totta kai Ticon on mentävä ihmettelemään nukkuvaa kobraa, joka kuitenkin herää ja puree hamsteriressuamme häntään.

ded

No, eipä lopulta kuitenkaan, pienoisen kauhun, paniikin ja dramaattisen pyörtyilyn jälkeen selviää, että käärme on vanhuuttaan pudottanut hampaansa. Jaahas, vai "pudottanut". Käärmeenlumoamisessa on loppujen lopuksi kyse pelkästä show'sta. Käärmettä pidetään pimeässä korissa, joten totta kai se on hämmentynyt joutuessaan yhtäkkiä kirkkaaseen valoon. Useimmiten käärmeiltä on  irrotettu hampaat. Että juupa juu, "pudottanut" hampaansa. 

Jostain syystä minua kiinnosti juuri tämä kohta lapsena. Itse asiassa kelasin sitä digiboksilta uudestaan ja uudestaan, kunnes isältäni meni hermot ja hän käski minun lopettaa. Ensin Transferin hengenhädälle nauraminen ja nyt tämä, en todellakaan kuulosta mukavalta lapselta...  Tämä taitaa vaatia nyt selvennystä. Harvassa lastenohjelmassa, jonka olin aiemmin nähnyt, oli ollut samanlaista aitoa vaaran tunnetta. Monet piirretyt usein mässäilivät väkivallalla ilman, että hahmoilla olisi ollenkaan oikeasti ollut mitään hätää. Tämä oli ensimmäisiä kertoja, jolloin päähenkilö tuntui olevan oikeasti hengenvaarassa (siis minun muistikuvissani ensimmäisiä, ei vakavia piirrettyjä keksitty 80-luvulla). Mutta sitäkin merkittävämpänä pidän sitä, miten Passepartout reagoi. Vahvat ystävyyssuhteet ovat aina kiehtoneet minua. Tästä kohtauksesta näkee, miten paljon nämä kaverukset välittävät toisistaan. Passepartout'n reaktiosta huokuu aito järkytys ja hätä ystävänsä puolesta. Jarmo Koski teki ihailtavaa työtä. 

Joka tapauksessa, välissä on Fix&co.-porukan sähläystä ja sitten pääsemmekin jo seuraaviin vaikeuksiin.

Turistivaikeuksiin.

"Jaa, että paikalliset suuttuvat, jos heidän kulttuuriaan loukkaa?"

Kirjassa Passepartout'n epäonninen kulttuuritörmäys paikallisväestön kanssa oltiin toteutettu vähän eri tavalla. Alunperin fransmannimme töpeksi kävelemällä kengät jalassa temppelin sisälle, mistä saikin pian äkkilähdön. Häneltä jää lopulta kengät sinne, mistä koituukin myöhemmin paljon harmia. Voin vain kuvitella piirrettyversion käsikirjoittajien kauhunsekaisen havahtumisen siihen, että ainoallakaan hahmolla koko sarjassa ei ole kenkiä. Niinpä päädytään luovaan ratkaisuun: hattu saa jäädä.

*Directed by Robert B. Weide intensifies*

Tämä temppelisekoilu jätti kuitenkin vähän ikävän maun. Miksi ihmeessä nämä munkit ovat sarjan ainoat hahmot, joiden suhteen sankareillamme on kielimuuri ongelmana? Kaikki muut Intian kaduilla liikkujat tuntuivat puhuvan samaa kieltä, miksi näistä hahmoista sitten tehtiin yhtäkkiä jonkin sortin stereotyyppisiä uuga buuga -heimolaisia? Ja miksi jokaisen munkin ulkonäkö oltiin vain kopioitu? 

Tai no, porukassa näyttäisi olevan yksi, joka on vähän leipääntynyt työhönsä...

Joka tapauksessa, Mr Foggin matka jatkuu junalla Intian halki, kohti Kalkuttaa. Mikä voisikaan mennä pieleen näin suoraviivaisella reissulla? Hahaha...

Kaikki.

Kiitoksia, kun jaksoitte lukea! Näkemisiin!

Sana herrasmies mainittu jaksossa: 0 kertaa

Kaikkiaan: 6

No, ei tällä kertaa kävelykeppitemppuja, mutta katsokaas,
kun Nippon Animationilla päästiin taas leveilemään animeruualla.