Seikkailu meren pohjalla

Miyazaki strikes back

Studio Ghibliltä päivää!

Meren pohjasta löytyy uponnut alus, sisällään kultalasti. Napoleonin aarre. 

Eräänä päivänä Holmes ja Watson saavat yllättävän komennuksen lähteä Lestraden mukana tapaamaan komentaja Raythunderia. Häneltä he saavat tiedon, että laivasto on rakentanut sukellusveneen, mutta se varastettiin yllättäen. Samoin monia laivan osia on hävinnyt ympäri satama-aluetta. Holmes päättelee tästä, että Moriarty on varastanut sukellusveneen ja virittelee sitä varastamillaan osilla. He onnistuvat jäjittämään Moriartyn, mutta tämä pääsee pakoon ja piiloutuu kuivalle maalle, lähtien kuljettamaan sukellusvenettään mukanaan maatapitkin höyryautolla. H & W lähtevät kuumailmapallolla tiedusteluretkelle ja pääsevät lopulta Moriartyn jäljille. Moriartyn höyryauton jäljet johtavat rannikolle, joten he ovat taas siirtyneet liikkumaan sukellusveneellä. He paikallistavat Moriartyn sukellusveneen ja lähtevät varoittamaan siitä komentaja Raythunderia. Kaikeksi onnettomuudeksi he törmäävät vahingossa kapteeni Raythunderiin, komentaja Raythunderin vanhempaan veljeen, samaiseen henkilöön, joka oli löytänyt Napoleonin aarteen. Kapteeni luulee heitä häntä jahtaaviksi museoviranomaisiksi ja ampuu heidät alas. Kaksikko joutuu siis laivalle juuri kun Moriarty hyökkää sen kimppuun, tarkoituksenaan ryöstää Napoleonin aarre. Heidän ampumansa torpedo tekee reiän laivaan ja aluksen peräosa vajoaa pohjaan vieden mukanaan Holmesin, Watsonin ja Raythunderin. Moriarty ja co. luulevat kaksikon kuolleen. He kuitenkin suunnittelevat pakoa torpedon avulla, käyttäen sitä rakettina, jonka avulla päästä pintaan. He törmäävät Moriartyn sukellusveneeseen. Samalla hetkellä laivasto saapuu paikalle noukkien heidät merestä talteen. Moriarty ja co. piiloutuvat laivan kylkeen.

Eräät eivät taida olla tyytyväisiä jouduttaan
lähtemään kotoaan juuri ennen teeaikaa...

Tämä jakso olikin taas Miyazakin käsikirjoittama. Löysin muuten sattumalta japanilaisen trailerin, ilmeisesti VHS-julkaisusta tai jostain vastaavasta. Trailerin perusteella kyseinen julkaisu sisälsi kaksi jaksoa, Sinisen timantin sekä tämän jakson. Olikohan näiden kahden alun perinkin tarkoitus olla peräkkäiset jaksot ja niiden välissä olleen jakson tarkoitus tulla vasta myöhemmin? Joka tapauksessa, Miyazaki-jaksot palasivatkin oikein rytinällä. Tästä jaksosta ei ammuskelua ja massiivisia laitteita puutu. Etenkin komentaja Raythunderin alus oli varsin miyazakimainen ilmestys. Kukaan toinen tuskin ahtaisi yhteen laivaan niin montaa tykkiä.

Tämä jakso oli melko erikoista seurattavaa. Se sisälsi yhtä aikaa äärimmäisen paljon toimintaa, mutta myös kaikkien aikojen rauhallisimman takaa-ajon. 

Ensinnäkin tämä jakso veti kokonaan logiikat ja fysiikat uusiksi, ihan alusta alkaen. Alussa Holmes korjailee Proto Benziään autotallissa, Watson seuraa pitäen. Ensimmäisenä mieleeni juolahti, että olisikohan tässä nyt ensimmäistä kertaa suora viittaus edelliseen jaksoon. Holmeshan lahjoitti autonsa moottorin edellisen jakson vintiöille, joten kenties hän on nyt vaihtamassa siihen uutta. Seuraavaksi Holmes kuitenkin sanoo jotain sellaista, jonka voisi kuvitella teini-ikäisen autonvirittelijän tai jonkun muun modernin maailman autonomistajan sanomaksi, mutta jota ei uskoisi kuulevansa viktoriaanisen ajan hyrysysyn esimuodolla ajelevan herrasmiehen suusta: "Sylinteri pitää vaihtaa, jos aiomme vielä päästellä satasta." Excuse me, what!? Käsittääkseni tuonmallisen auton huippunopeus oli päätähuimaavat 17 km/h, eli melko kaukana sadasta kilometristä tunnissa. Noh, toisaalta näimme jo kolmannessa jaksossa Holmesin peruuttavan samaisella turbomööpelillä ainakin sitä 17 kilometriä tunnissa, joten ei kai pitäisi olla enää tässä vaiheessa yllätys, että se on hieman viritetty. Mitäköhän paikalliset liikennesäännöt sanovat moisista nopuksista, varsinkin kaupungin keskustassa? Kai Holmes sitten pääsee pälkähästä suhteiden avulla, Lestradekaan ei tunnu piittaavan nopeusrajoituksista, saati suurimmasta sallitusta henkilömäärästä, joka yhdessä autossa saa olla.

Tämä episodi myös sisälsi harvinaisen paljon ammuskelua ja räjähdyksiä. Oikeastaan Holmesin ja Watsonin olisi pitänyt kuolla jo moneen kertaan jakson aikana. He olisivat kuolleet törmätessään kuumailmapallolla laivaan ja pudottuaan monta metriä, hukkuneet veneen upotessa, murskautuneet meren paineessa, hukkuneet pintaan pyrkiessä ja viimeistään törmättyään täydellä vauhdilla Moriartyn sukellusveneeseen torpedolla ratsastaen. Kovin ovat sitkeitä nämä koiraeläimet. Toisaalta, kenties on keljua valittaa piirretyn logiikoista, mutta tämä sarja on tähän mennessä noudattanut logiikoita edes joissain määrin. Toisaalta, jos protagonistimme olisivat kuolleet tässä jaksossa, olisimme missanneet aika tavalla kaikennäköistä.

Ei tässä mitään, pieni törmäyshän tämä vain...

Jakso oli toisaalta siinäkin mielessä poikkeuksellinen, että seikkailussa oli muitakin antagonisteja kuin ainainen pääproffamme. Jos Raythundereita ei nyt varsinaisiksi pahiksiksi voi väittää, niin eivät he aivan moraalin oikealla puolellakaan ole. Komentaja Raythunder ei välitä käytöstavoista tai laista pätkän vertaa, hän haluaa vain sukellusveneensä takaisin. Kapteeni R taas on suoranainen sekopää, joka on valmis ampumaan alas kenen hyvänsä, joka vähääkään näyttää museoviraston edustajalta. On tainnut aarre nousta päähän.

Raythundereista puheen ollen, nämä veljekset olivat kyllä sekavin juonenkäänne ikinä. Yhtäkkiä katsoja saa huomata olevansa ihan yhtä pihalla kuin pääkaksikkomme, kun saavat kuulla, että Raythundereita olikin kaksi. Eli siis alussa näkyvä aarteenlöytäjä-Raythunder on eri heppu kuin sukellusvenettään etsivä komentaja Raythunder, mutta molemmat komentavat laivoja ja Moriarty yrittää käyttää komentaja Raythunderin sukellusvenettä varastaakseen kapteeni Raythunderin aarteen. Yritä nyt sitten pysyä perässä.

Näillä kahdella gremlinillä oli muuten molemmilla vanhan
Ankronikan Kulta-Into Piin ääni. Ilmankos kuulosti tutulta.

Suosikkikohtani oli Holmesin ja Watsonin Moriartyn etsintä moottoroidulla kuumailmapallolla. Kukaan ei kyllä selittänyt, mistä ja miten Holmes oli mokoman kapistuksen hommannut, saati sitten opetellut lentämään sillä. Mutta voi sitä leppoisaa tunnelmaa! H&W kiertelevät kaunista maaseutua, kyselevät, onko kukaan nähnyt höyryautoa ja sukellusvenettä. Kaikki on leppoisaa, kaikki on ihanaa. Mutta ei siinä mitään, kun pääkaksikko lopulta löytää Team Moriartyn, he saavat huomata, että nämä ovat myös pitämässä paussia! En minä vain pysty suhtautumaan vakavasti heppuihin, jotka pitävät herttaista teetaukoa sukellusveneen päällä. Moriartyn repliikki oli vain niin täydellinen! ”Turpa tukkoon ja keksi tänne!!” Ja loppujen lopuksi pääkaksikko tyytyi vain härnäämään heitä ja lähti sitten varoittamaan muita.

"Mutta Watson, emme me nyt voi ottaa,
me ajamme liikkuvaa kulkuneuvoa."
"Sinä ajat, ystäväiseni, sinä ajat."

Tämä on jo ihan liian söpöä!

Watsonilla oli hyvin tärkeä viesti välitettävänä Moriartylle.

Mutta suurin liikutus tässä jaksossa oli Smiley. Moriartyssa ja Toddissa on paljon hyvää, mutta he ovat silti enemmän rikollisia. Smiley taas on kiltti kaveri, joka vain sattuu olemaan lain väärällä puolella! Kun pääpahiksemme luulevat Holmesia kuolleeksi, he järjestävät sukellusveneessä pienen hiljaisen hetken. Moriarty ja Todd ovat melkein heti valmiina korkkaamaan pullon ja juhlistamaan voittoa, mutta Smiley, tuo herttainen Smiley, JATKOI YHÄ ITKUA! Smiley-rukka. Hän ei tahdo kenenkään kuolevan, ei edes pahimman vihamiehensä.

I-I'm not crying, you are!

Useammassa jaksossa olen jo ihmetellyt näiden taustahahmojen olematonta designia. Toki kyseessä voi olla vain tehokeino, mutta etenkin erilaiset sotilaat ja joukkoina esiintyvät työntekijät näyttävät kaikki kloonatuilta. Merimiehet ovat kaikki toistensa näköisiä pystykorvia, poliisit viiksekkäitä koireotuksia ja rakennustyöntekijät... näitä juttuja.

Mikä on tämä eliölaji?

Tämänkertaisesta jaksosta riittikin sanottavaa. Muutin kirjoitustapaani hiukan, tästä lähin kirjoitan ensin enemmän tekstiä ja sitten vasta lisään kuvia. (Mitä, sekö on itsestäänselvä tekemisjärjestys? Älkää valittako, minähän sanoin olevani aloittelija!) Upea jakso, en voi muuta sanoa.

 Näin tällä kertaa, ei muuta kuin näkemiin!

Tällä kertaa en osannut päättää suosikkiframeani.
Molemmat ovat eeppisiä.